Muso Jikiden Eishinryu Iai Heiho

Pitkät perinteet

Muso Jikiden Eishinryu Iai Heiho on vanhoihin japanilaisiin miekkataitoihin pohjautuva budolaji. Eishinryun perinteitä ja juuria voidaan seurata hyvinkin kauas Japanin feodaaliajan sotaisaan historiaan. Katanan valmistus ja sen käyttö taistelutilanteissa hioutui lähes täydelliseksi vuosisatojen kuluessa.

Katana oli tärkeässä asemassa feodaaliajan Japanin klaanien välisissä taisteluissa. Tällöin miekkataidon (kenjutsu) harjoittamisen päätarkoitus oli suurimmalta osin vain mahdollisimman tehokkaan tekniikan opiskelu, ja sitä kautta vastustajan voittaminen taistelukentillä. 

Iaidon kehittyminen

Ajan kuluessa, ja varsinkin melko rauhallisen Tokugawa-kauden aikana, monet mestarit näkivät miekkataidossa erinomaisen keinon kehittää tekniikan lisäksi myös harjoittelijan henkisiä, älyllisiä ja fyysisiä ominaisuuksia.

Vähitellen perinteisissä kenjutsu-koulukunnissa alettiin opettaa miekkataidon teknisiä, fyysisiä ja henkisiä osa-alueita tasapuolisesti. Henkisen osa-alueen merkitys miekkataidon harjoittamisessa alkoi korostua entisestään luoden pohjan do:n eli tien/elämäntavan kehittymiselle, ja myöhemmin 1900- luvun alkupuolen kendo- ja iaido- koulujen uudistumiselle.

Harjoittelu tänä päivänä SMJERY:ssä

Yhdistyksessä harjoiteltava Muso Jikiden Eishinryu iaido seuraa tyylisuunnan päälinjaa aina perustajasta Hayashizaki Jinsuke Minamoto no Shigenobusta alkaen. Tyylisuunnan päämiehet eri aikakausilla ovat välittäneet seuraajilleen ja harjoittelijoille tyylisuunan mukaista Muso Jikiden Eishinryu Iai Heihota. Tavoitteena on tämän perinteen jatkaminen harjoittelemalla pitkäjänteisesti ja tinkimättömästi, iästä riippumatta.

Tämän päivän Eishinryu tekniikat on systematisoinut nykyaikaiseen muotoonsa 17. Soke Oe Masamichi Shikei. Harjoittelijat sitoutuvat harjoittelemaan yhdistyksen jäsenenä yhdistyksen välittämiä perinteisiä tekniikoita ja pyrkivät säilyttämään ne mahdollisimman muuttumattomina.

Kumarrukset

Harjoituksen alussa dojolle (harjoitussali) tulellessaan harjoittelija kumartaa ensin dojolle. Tämän jälkeen harjoittelijat ja opettaja kumartavat dojon keskustaan Shizenille. Tällä osoitetaan kunnioitusta vanhoja budo-opettajia ja budo-perinteitä kohtaan. Tämän jälkeen harjoittelijjat ja opettaja kumartavat toisilleen molemmin puolista kunnioitusta osoittaakseen ja lopuksi kumarretaan miekalle.

Miekalle, tai ylipäätään mille  aseelle tahansa, jolla harjoitellaan on harjoittelijan henkisen kehittymisen takia hyvin tärkeätä, että niille kumarretaan budosalilla. Näin osoitetaan kunnioitusta niin omalle kuin harjoituskaverinkin aseellekin. Hyviin tapoihin ei kuulu astella toisen harjoitusaseen yli eikä myöskään koskea siihen ilman omistajan lupaa. Harjoituksissa aseilla otetaan vain tarkoituksen mukainen kontakti. 

Yhdistyksen harjoituksissa on ehdottoman kiellettyä vahingoittaa tahallaan toista harjoittelijaa. Jotta pystytään harjoittelemaan tänä päivänä budon periaatteiden mukaisesti, niin tekniika-  ja fysiikkaharjoittelun ohella harjoittelijan henkinen kehittyminen on äärimmäisen tärkeätä. Tämän takia budosalille tullessa nöyryys ja kunnioitus ovat edellytyksiä harjoittelun aloittamiselle.

Harjoittelussa käytettävät miekat

Pääosa harjoittelusta suoritetaan joko  japanilaisella harjoitusmiekalla (iaito), katanalla (terävä miekka) tai bokkenilla (puumiekka). Miekkaa, ja myös muita aseita, käsitellään kunnioittavasti ja hyviä tapoja noudattaen.

Vyöarvosta riippumatta toisten harjoittelijoiden ja opettajien kunnioittaminen on edellytys sille, että perinteisellä budosalilla voi harjoitella. Tavoitteena on harjoitella opetettavia tekniikoita kunkin harjoittelijan oman tasonsa mukaisesti mahdollisimman tehokkasti.

Harjoituksissa käytettävät muut aseet

Eishinryu tekniikan lisäksi viikkoharjoituksissa ja viikonloppuleireillä harjoitellaan lisäharjoituksia myös muilla perinteisillä japanilaisilla aseilla kuten esim. suburibokkenilla, suburibolla, jo:lla, bo:lla, yarilla ja naginatalla. Myös aseetonta tekniikkaa harjoitellaan. Näin harjoittelijat saavat paremman kokonaiskuvan japanilaisen miekan ominaisuuksista. 

Edellä mainitut lisäharjoitukset tulevat  Mugen ryu Heiho -tyylisuunnasta, jonka kanssa Suomen Muso Jikiden Eishin ryu yhdistys tekee myös tiivistä yhteistyötä.

Harjoittelu

Iaidon perusharjoittelussa harjoitellaan tyylisuunnan mukaisia katoja. Kata tarkoittaa tiettyä tyylisuunnan mukaista liikesarjaa, josssa harjoitellaan ennalta sovittua taistelutilannetta. 

Iaido-katalla on muoto, jota harjoitellaan loputtomiin. Tämä on tärkeää tyyllisuunnan puhtauden säilyttämiseksi. Tätä muotoa hiotaan ja viimeistellään, kunnes tuloksena on tyylisuunnan mukainen tehokas ja toimiva kokonaisuus.  

Jokaiseen liikesarjaan kuuluu olennaisesti neljä osaa: 

1. nukitsuke - miekan veto tupesta 
2. kiritsuke- lyöntiliike
3. chiburi - veren ravistus terästä
4. noto - miekan palautus tuppeen

Tekniikat vaihtelevat suuresti, ja ne tehdään eri alkuasennoista: kyyristyneestä, istuvasta, makaavasta, seisovasta tai kävelyasennosta. Jokaista hyökkäyssuuntaa tutkitaan: vasemmalta, oikealta, edestä ja takaa - yhtä hyvin pimeässä kuin valoisassakin.

Joskus harjoitellaan tilanteita, joissa esiintyy ulkoisia esteitä kuten esim.  kapea tila, joka ei ole tarpeeksi leveä salliakseen miekan normaalin vedon tai matalalla oleva este harjoittelijan yläpuolella tai esim tilannette, jossa vastustaja yrittää estää miekan vedon tarttumalla miekan tsugaan (kahvaan) tai sayaan (tuppeen) joko edestä tai takaa.

Tyylisuunnan tekniikoiden ja fyysisen harjoittelun kautta on tarkoitus oppia tehokkaasti taistelemaan yhtä tai useampaa japanilaisella miekalla varustautunutta vastustajaa vastaan sekä kasvaa henkisesti vahvaksi, toisia kunnioittavasksi budokaksi.

Erikoisharjoituksissa tutkitaan myös soveltavia tekniikoita edellä kuvattuja klassisia aseita vastaan sekä taistelutilanteita aseetonta vastustajaa vastaan. Tarkoitus on myös määrätietoisen perustekniikkaharjoittelun kautta oppia soveltamaan mitä tahansa käteen sattuvaa esinettä tai asetta taistelutilanteessa.

Iaido elämäntapana

Suomessa Muso Jikiden Eishin ryu iaiheihoon harjoittelemisen tärkeimpiä tavoitteita ovat:

• oppia ymmärtämään miekkkatekniikan harjoitteleminen elämäntapana
• oppia kehittämään itseään tasapainoisesti eli niin fyysisesti, henkisesti kuin teknisesti
• oppia ymmärtämään tekniikoiden todellinen riai (tarkoitus) kovan harjoittelun kautta
• säilyttää tyylisuunnan mukaiset tekniikat puhtaina eli sellaisena kuin tyylisuunnan opettajat ovat sen välittäneet

Suomessa Muso Jikiden Eishinryu iai Heiho ei ole urheilulaji. Sen sijaan tarkoituksena on tehokkaalla iaido-harjoituksella päästä lähelle sitä tunnetta mitä taistelulajien kulta-aikana vuosisatoja sitten lajin taitajilta edellytettiin. 

Tyylisuunnan perustekniikkaa  harjoitellaan loputtomiin. Tämä on tärkeää tyyllisuunnan puhtauden säilyttämiseksi. Tekniikoita hiotaan ja viimeistellään, kunnes tuloksena on tyylisuunnan mukainen tehokas ja toimiva kokonaisuus.